Englishfellows
Brittikissat

Tervetuloa Brittikissala Englishfellows kotisivuille


Olemme kissala Vantaalla aivan Helsingin rajalla. Kasvatamme brittikissoja suurella rakkaudella ja ensisijaisesti lemmikeiksi.

Hieman itsestäni /kissalasta

Suuri rakkauteni eläimiin on alkanut jo pienestä tytöstä kun kävelin madot taskussa ja pelastin sammakonkutuja kuivuvista puroista ja lammikoista  ja kasvatin sammakoiksi. Olen aina toiminut eläinten parissa ja minulla on ollut jos minkälaista lemmikkiä. Lintuja, kani, hiiriä, rottia, akvaario,  koiria, niin isoja, sekä pieniä ja tietenkin kissoja. 

Kissaharrastukseni alkoi persialaisesta  ja kun ostin ensimmäisen brittini olin myyty! Tarkoituksenani on kasvattaa rodunomaisia terveitä ja hyväluontoisia brittejä, jokainen pentue on tarkkaan harkittu. 

Pyrin kasvattamaan tietotaitoani jatkuvasti ja tekemään yhteistyötä kokeneempien kasvattajien kanssa.

Kissamme syövät korkealaatuista ja monipuolista ravintoa. 

Pentumme ovat hyvin käsiteltyjä, tottuneet lapsiin, rauhalliseen koiraan ja muihinkin lemmikkeihin.

Pentumme luovutetaan aikaisintaan 13 viikon ikäisinä, kahdesti eläinlääkärin tarkastamina, rokotettuina ja useasti madotettuina. Pennuista tehdään aina kauppakirja. Eläinlääkärin todistukset saa mukaan. Pentumme sirutetaan sekä rekisteröidään Suomen Kissaliittoon. Pentumme saavat myös mukaansa ruokinta ohjeet sekä pentupaketin uuteen kotiin.

Olisi mukavaa kuulla kasvateistani vielä myöhemminkin ja toivon, että voin olla tarvittaessa tukena ja apuna jos siihen tarvetta on. 

Kuulun Suomen Rotukissayhdistykseen (Surok) ja Brittikissat Ry:hyn. Toimin FiFen alaisuudessa ja olen allekirjoittanut kasvattajasopimuksen. 

Kuulun ennakkoperintärekisteriin ja olen arvonlisäverovelvollinen.

Kissamme ovat ensisijaisesti rakkaita lemmikkejämme. 

Rakkaudesta kissoihin

Selkokielellä terveysasiaa 

Kasvattajana huolehdin siitä, että kissani ovat säännöllisesti madotettuja sekä rokotettuja. Teen yhteistyötä pieneläinsairaala Evidensian kanssa jossa otatan tarvittavia testejä ja laboratoriokokeita. Kasvatuksessa olevilta kissoiltamme otatan aina veriryhmän, FIV, FeLV testit sekä sienitestit. Tarvittaessa myös PKD, HCM , PK, PRA, GSD, GM1,GM2, napatyrätodistus, uroksen kivestodistus, valkoisen kissan kuulotodistus. Tarkoituksenani on kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia kissoja. Pentumme on myös vakuutettu kolmevuotiaaksi asti, piilevien vikojen varalle...

Veriryhmä 

Kissan veriryhmän selvittäminen on tärkeää. Veriryhmä tulee aina selvittää ennen pentujen hankkimista. Kissoilla erotetaan kolme veriryhmää: A, B ja erittäin harvinainen AB. Jos A tai AB-veriryhmään kuuluva pentu imee B-veriryhmään kuuluvan emon maitoa, maidon sisältämät vasta-aineet aiheuttavat pennulle hengenvaarallisen anemian. Tilanne voidaan estää valitsemalla kissavanhemmat veriryhmiltään toisilleen sopiviksi tai keinoruokkimalla pentuja ensimmäisen 18 tunnin ajan.

- FeLV 

- FIV 


FIV eli kissan immuunikatovirus ja FeLV eli kissan leukemiavirus ovat kissojen vastustuskykyä heikentäviä sairauksia, jotka ovat hyvin vakavia ja tarttuvia.

FIV ja FeLV ovat sairauksia, jotka heikentävät kissan vastustuskykyä. Terveelle kissalle vaarattomat sairaudet muuttuvat FIV- tai FeLV-tartunnan saaneelle kissalle hengenvaarallisiksi heikentyneen vastustuskyvyn takia. Myös erilaisten tulehdusten ja kasvainten riski kasvaa huomattavasti.

Oireet:

FIV-tartunnan ensioireet ovat usein kuume ja ruokahaluttomuus. FeLV-tartunnan oireet eivät ole aluksi yhtä selkeitä, ja kissalla voi olla tartunta jopa 3-4 vuoden ajan ilman minkäänlaisia oireita. Kissa voi kuitenkin tartuttaa muita kissoja, vaikka sillä itsellään ei olisi oireita. Yleinen FeLV:n aiheuttama oire on imusolmukkeiden laajentuminen. Molemmat taudit diagnosoidaan yleensä ottamalla verikoe.

Tartunta:

FIV on harvinainen Pohjoismaissa ja yleisempi maissa, joissa on paljon kodittomia kulkukissoja. FIV leviää syljen ja veren välityksellä ja tarttuu kissasta toiseen useimmiten kissatappelussa. Siitä syystä FIV on yleisempi uroskissojen parissa, sillä ne joutuvat useammin kissatappeluihin.


- Rokotukset

Rokotutan kissamme kissanuhaa- ja kissaruttoa vastaan yleisten suositusten mukaisesti. Rokotan kissamme myös raivotautia vastaan.


(Jos olet kiinnostunut rokotteista ja kaipaat tarkempaa tietoa voit tutustua esim. Eviran sivuihin.)

 https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset-rokotteet/kissarokotteet/- Sienitesti

- PKD (Munuaissairaus)

Kissan PKD-taudin fenotyypissä potilas on 3-10-vuotias kissa (keskiarvo 6 vuotta), jolla on suurentuneet munuaiset ja vaihtelevan asteista munuaisten toiminnanvajausta, runsasta juomista, runsasta virtsaamista, painon menetystä, ruokahaluttomuutta, väsymystä ja verivirtsaisuutta. 

- HCM (Hypertrofinen kardiomyopatia)

Kissojen yleisin sydänsairaus on hypertrofinen kardiomyopatia, HCM.  Viimeaikaisissa tutkimuksissa HCM:n osuus kaikista kissojen sairauksista oli 4,8 prosenttia. 

- PK

Punasolujen hajoamisesta johtuva anemia.

- PRA

Progressive retinal atrophy eli etenevä verkkokalvon rappeuma.

- GSD

Sokeriaineenvaihduntaan vaikuttava perinnöllinen sairaus joka yleensä johtaa sairastuneen yksilön kuolemaan. Testiausmetodi on geenitesti joka luotettava. Harvinainen tauti.

- GM1 ja GM2

Kyseessä on entsyyminpuutossairaudet. Kaksi eri sairautta sillä entsyymit eivät ole samoja. Aiheuttaa vakavia hermostollisia oireita.  Ovat perinnöllisiä sairauksia joihin ei ole löydetty parannusta tai hoitokeinoa.

- Sienitesti 

Kissoilla tavataan useita eri sienitartuntoja. Yleisin aiheuttaja on Microsporum canis; sen osuus tartunnoista on yli 90%. Muita aiheuttajia ovat Trichopython, Epidermophyton ja muut Microsporum-sukuihin kuuluvat sienet. Microsorum canis -tartunnan lähteenä on pääsääntöisesti aina kissa, kun taas Trichopython-tartunnan taustalla ovat jyrsijät ja toisinaan karja. Tartunta voi myös tulla välillisesti harjojen, lelujen tai saastuneen ympäristön seurauksena.

Kissalla sienitartunta ei välttämättä aiheuta oireita tai oireet voivat olla hyvin lievät. Osa kissoista paranee tartunnasta spontaanisti ilman hoitoa, mutta ihmiselle aiheuttaman tartuntariskin takia kaikki tartunnat tulee hoitaa asianmukaisesti. Lapsilla, vanhuksilla ja niillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt esim. taustasairauden tai lääkityksen takia, tartunta voi olla vaikea hoitaa. Se voi aiheuttaa lapselle pysyvän kaljuuntumisen tulehdusalueella ja lisätä ennestään sairaan ja heikon ihmisen kärsimystä.

Oireettomilla kantajilla infektio ei aiheuta mitään oireita, mutta vakavasti sairastuneella kissalla voimakas ihotulehdus voi levitä kauttaalleen ja kissa menettää karvoituksensa jopa pysyvästi.